vankina omassa mielessä

rakennat omaa maailmaasi,
sanoilla,
ja teoilla.

kuuntelet rock musiikkia talojen katoilla,
maalaat silmäsi joka aamu mustalla.

et usko yliluonnolliseen,
et usko jumalaan,
uskot vain itseesi.

lukittaudut omaan maailmaasi,
rakannetu sanoista ja teoista.

isompi kuin aurinko,
pienempi kuin hiekanjyvä.

musta kuin yö,
vaalea kuin lumi.

ristiriitainen,
mielenkiintoinen,
suorastaan taianomainen.

silti olet yksin,
et päästä ketään maailmaasi.

et luota muihin,
et luota itseesi.

olet vanki,
oman mielesi vanki,
tekojesi vanki
ja sanojesi vanki.

elämän pieniä iloja

elämä on outoa.
elät jotta voit tehdä töitä.
teet töitä jotta voit elää.
jos et tee töitä et voi elää.
jos teet töitä sinusta tuntuu että et voi elää.
miksi ylipäätänsä teet töitä?
jotta voit elää...
...ja tehdä lisää töitä?
ihmisten pitäisi olla vapaita.
ei lukossa.
ei solmussa.
vapaita.





ei elämä kuitenkaan ole pelkkää työntekoa.
on niitä pieniä suuria asioita jotka parantavat arkea.


pitkät päiväunet sadepäivinä,
ikivanha unilelu,
ja pehmeä tyyny.





valvotut yöt,
valvotun yön jälkeinen sekava olo,
ja se kuinka näkee auringon nousevan.

yli-isot vaatteet,
erityisesti ne lämpimät hupparit,
ja sukkahousut.

hyvä musiikki,
rauhallinen ilta,
lempi tee,
kissan kehräys,
elokuvat aamuyöllä,
sade,
kauniit auringonlaskut,
ystävät,
kuplamuovi
ja uudet vaatteet.

olet ansainnut kaiken

haavoja,
arpia,
verijälkiä seinillä.

ovien paiskomista,
naapurin sieluarepivä huuto,
sateisella säällä juoksemista.

sirpaleiksi lyötyä peiliä,
kaadettua pöytää,
rikki potkaistua tuolia.

istut yksin sohvalla,
mietit tyhjässä yksiössä,
itket.

olet epävarma,
pelokas,
eksyksissä.

et tiedä mistään mitään,
mutta tiedät kaiken.

et tunne mitään,
mutta tunnet kaiken.

olet elossa,
niin elossa kuin ikinä voi olla.

olet vapaa,
et sidottuna tuoliin.

nouse ylös,
liiku.

juokse sateessa,
paisko ovia,
huuda naapureille takaisin,
riko peili,
kaada pöytä,
potkaise tuoli p*skaksi.

tee se,
tee se nyt,
tee se, koska olet ansainnut sen.

taivaanrannan lintu ja pieni poika

sinä olet vapaa,
taivaanrannan lintu,
olet kesäyön sade ja auringon paahde.


sinä olet ihminen,
kohtelias,
olet kaunis kuin mikä ja omalaatuinen.


sinä olet lämmin,
peitto kylminä talvi-iltoina,
olet kaakao ja pirteä hymy,


sinä olet taidetta,
maalaus,
olet värikäs ja monimutkainen.


sinä olet SINÄ,
oikea,
olet täydellisen epätäydellinen ja rohkea.


mutta minä.


minä olen lattialle rikkoutunut kahvimuki,
siitä lattialle levinnyt kahvi,
olen sotku ja vaikea siivota.


minä olen tylsä,
kopio,
olen turha ja tarpeeton.


minä olen viimeinen vaihtoehto,
se inhottava,
olen hyödytön ja varavalinta.


minä olen hiostava ilma ennen ukkosta,
myrskyä,
olen sen aiheuttama tuho.


minä olen lukittu,
pieni poika,
olen epävarma ja kuljen ilman päämäärää.


mutta en ole yksin.


minulla on SINUT,
me olemme epätäydellisiä erikseen,
erilaisia,
olemme täydellisiä yhdessä.